Ássan ja asttuáigi

Ássan ja asttuáigi

Ássan

Ohcejoga sámelogahagas ii leat ásodat, muhto Ohcejoga gielda fállá sámelogahaga stuđeanttaidis stuđeantaviesuid skuvlla lahka. Ohcejoga sámelogahagas leat logahatstuđeanttaide láigolanjat guovtti 6 olbmo oktasašviesus. Oktasašviesus lea iežas latnja, oktasaš gievkkan ja basadanlatnja. Jos stuđeanttat eai čága oktasašviesuide, de logahat sáhttá vejolašvuođaid mielde láigohit viesuid lasi. Logahaga stuđeantaviesu oažžuma eaktun lea stuđeren ollesáiggis Ohcejoga sámelogahagas.

Stuđeanta lea vuoigadahtton gieldda stuđeantavissui jos gehččojuvvo, ahte stuđeanttas leat dasa doarvái buorit ákkat, ovdamearkka dihte guhkes skuvlamátki. Viesut leat oktasašviesut. Ovtta oktasašviesu láigu lea 399 €/mb (sisttisdoallá čázi ja elrávnnji). Kela ja Ohcejoga gielda buhttejit stuđentii ássangoluid. Stuđeanta ohcá Kelas ássandoarjaga, mii buhtte eanemustá 80 % stuđeantta ássangoluin. Loahpaide ássangoluide stuđeanta ohcá buhtadusa gielddas. Skuvllas fidne buhtadanohcamušskovi, man stuđeanta deavdá ja máhcaha rektorii dahje skuvlla kansliijai. Stuđeanta sáhttá ohcat sierra ássanlobi vissui maiddái geassái. Dán lobi stuđeanta ohcá rektoris.

Ohcejoga sámelogahaga láigoviesut leat dárkkuhuvvon:

Vuosttažin daidda stuđeanttaide, geat čađahit oahppogeatnegasvuođa ja geat eai sáhte johtit beaivválaččat logahagas skuvlasáhtu fáro. Jos lanjat leat friddja, de viesuin sáhttet leat badjel 18-jahkásaš nuoraidceahki stuđeanttat dassážii, go sii leat čađahan iežaset oahpuid ja sis lea vuoigatvuohta skuvlasáhtuide. Viessodárbu meroštallojuvvo juohke stuđentii sierra. Viesu sáhttá ohcat maid eará ákkaiguin, ovdamearkka dihte sosiálalaš sivaid dihte.

Ássan lea nuvttá daidda, geat čađahit oahppogeatnegasvuođa. Lanjain mákset goittotge láiggu dat stuđeanttat, geat leat vuoigadahtton Kela ássandoarjagii. Ohcejoga gielda máksá ássandoarjaga ja láiggu erohusa, nu ahte stuđentii eai šatta ássangolut. Lanjain čállojuvvo láigosoahpamuš. Lanjat láigohuvvojit skuvlla lohkanjagi áigái. Stuđeanta sáhttá bivdit, ahte sutnje láigohuvvo latnja geassái ovdamearkka dihte geassebarggu dihte. Dalle stuđeanta máksá láiggu, vaikko son stuđeantan čađahivččiige oahppogeatnegasvuođa. Láigu máksojuvvo jahkásaččat. Logahaga viesuin čuovvut ortnetnjuolggadusaid. Njuolggadusaid ulbmilin lea sihkkarastit, ahte stuđeanttat ožžot stuđerenráfi oahpuideaset áigge ja ahte viesut seilot buori ortnegis.

Sámelogahaga stuđeantaviesuid ortnetnjuolggadusat

  • Oktasašássamis čuovvut buriid láhttenvieruid ja láhttet áššálaččat.
  • Jaskatvuohta dii. 22.00–6.00 – Galledanáigi viesuin nohká dii. 22.
  • Juohkehaš čorge iežas duolvvaid ja juohkehaččas lea geatnegasvuohta fuolahit viesuid čorgatvuođas.
  • Juohkehaččas lea ovddasvástádus das, ahte olgouvssat leat lohkas.
  • Čoavdagiid ii leat lohpi luobahit geasage rektora lobi haga.
  • Viesuin oažžu ássat dušše dat olmmoš, geasa lea mieđihuvvon ássanvuoigatvuohta dahje geas lea rektora lohpi.
  • Eandalii gárrenávdnasiid seailluheapmi ja geavaheapmi leat gildojuvvon.
  • Borgguheapmi, nugo elborgguheapmi, ja snuvssa geavaheapmi leat gildojuvvon.
  • Juohkehažžii galgá addit ráfi stuđeret.
  • Go stuđeren logahagas nohká, de nohká maiddái láigogaskavuohta eretcealkima haga seamma beaivve. Sivva lea dat, ahte dát ássan lea Ohcejoga sámelogahagas stuđerema dorvvasteaddji gaskaboddasaš idjadeapmi.
  • Viesuid opmodaga galgá gieđahallat fuolalaččat. Opmodaga vaháguhttimis dahje jávkamis galgá almmuhit dakkaviđe kontáktaoahpaheaddjái dahje rektorii. Buhtadangeatnegasvuohta meroštallo vahátbuhtaduslága mielde.
  • Mohtorfievrruid seailluhit dušše daidda várrejuvvon fievrosajiin. Gádjungeainnuid galgá doalahit guorusin (easttaheapmin).
  • Njuolggadusaid healbamis stuđeanta sáhttá manahit ássanvuoigatvuođa stuđeantaviesuin. Rektoris lea vuoigatvuohta bidjat stuđeantta eret viesus maiddái mearreáigái.

Jos stuđeanta luoiká/luobaha čoavdagiid olggobealolbmuide, de dás ráŋggáštussan son biddjo viesus dalán eret.

Áiggeájit

Skuvlaguovddáža lanjain sullii seamma gáhtu vuolde gávdnojit:

  • álšasále, gosa sáhttá lotnut alcces čoavdaga dahje fitnat doppe dalle, go vuojadanhálla lea rabas
  • vuojadanhálla
  • valáštallansále, gos leat ee. gieldda asttuáiggedoaimma, Utsjoen Kuohu -valáštallansearvvi ja searvegotti vuorut ja lassin rávesolbmuidskuvlla gurssat
  • girjerájus, gos leat ee. aviissaid lohkansále, neahttadihtorat ja asttuáiggebiergasat, maid sáhttá luoikkahit
  • rávesolbmuidskuvlla gurssat (gursafálaldat molsašuddá jagis nubbái, gč. dárkilabbot rávesolbmuidskuvlla buohta).
  • filbmateáhter Davvenásti, teáhterčájálmasat, konsearttat jna. prográmma skuvlla sáles

Skuvlaguovddáža lahka leat:

  • álšamáđii/láhttu čuovggaiguin
  • valáštallangieddi
  • jiekŋaskearrošillju
  • nuoraidlanjadat
  • dihkkáduvvon geinnodat Gálggojohláddo lávvui, mátkki guhkkodat s. 3 km.
  • gili guovddáža bálvalusaide (gávppit, báŋku, Poastta áššeolmmoš, gilidállu Giisá) 1,5 km.
  • Norgga rádjái 2 km

Ohcejoga sámelogahagas doaibmá oahppiidovttastus. Dat dahká evttohusaid skuvlla guoskevaš áššiide ja oassálastá logahaga birra dieđiheapmái sosiála medias. Sámelogahaga oahppiidovttastus doaibmá oahppiid intreassaorganisašuvdnan ja dat ordne maiddái asttuáiggedoaimmaid.